29 joulukuuta 2012

Valopään paita

Nyt kun on joulun kiireimmät neulomiset saatu tehtyä, innostuin tekemään itselleni villapaidan. Tämä malli oli niin kiva, että hain heti langat toiseenkin samanlaiseen, seuraavasta tulee pitkähihainen!
Malli on Still Light (linkki ravelryyn) ja lankana tässä harjoitusversiossa on Novitan Tico-Tico. Hivenen kutittavaa tuo lanka, joten päätin tehdä vain lyhyet hihat, vaikka lanka olisikin riittänyt pidempiinkin. Seuraavan teen sinisenturkoosista Dropsin Alpacasta! Se ei sitten ainakaan kutita.
Täällä on joulu mennyt ohi ja enää on muistona suklaanroippeet ja muutama uusi käyttötavara. Minä olinkin ollut erityisen kiltti ja sain ison kasan lahjoja! Mukana oli ainakin suklaantuoksuinen vartalovoi, hämähäkkikorvikset, Herra Hakkarainen muki, muistikirja, lahjakortti lankakauppaan (joka tosin meni jo niihin uusiin villapaitalankoihin...) ja ainakin kilo suklaata. Kullalta sain vielä otsalampun ja yhteiseksi saimme kapseleista kahvia taikovan masiinan. Vähän sitä jo kokeilimme ja totesimme tavallisen kahvin olevan arkena meille parempaa, mutta herkutteluun tuohon saa kivoja erikoiskahveja (esim. Chai lattea, johon ihastuin tuolla saksan matkalla). Onneksi kapselienkin hinnat ovat hivenen tulleet alaspäin, niin on joskus varaakin noita juoda.

23 joulukuuta 2012

Hei tonttu-ukot hyppikää!

Tai sitten astetta tontummat koirat. Anyways, hyvää joulua kaikille lukijoille! Ja turvallista vuoden vaihtumisen juhlintaa, ei saa ampua raketilla itseä tai kavereita!


21 joulukuuta 2012

Hovikuvaaja olisi kiva

Minua ei kiinnosta valokuvaus, ei niin sitten pätkääkään. Ei sen enempää, kuin että haluan esitellä neulomuksiani kyberelämässäni netissä, jonne niitä ei oikein muuten saa kuin kuvaamalla. Kamera, jota käytän, on poikakaverin ainakin 10 vuotias digikamera. Aikanaan se ehkä olikin ihan hieno, mutta kyllä siitä huomaa, että digikamerat oliva tuolloin vielä lastenkengissä.

Olen siis neulonut tässä joulupukin puolesta muutamia sukkia, mutta katsokaa nyt noita kuvia!
Nojaa, nämä eivät luonnossakaan ole kovin hienot, lanka loppui kesken ja jouduin jatkamaan "seuraavaksi parhaalla" vaihtoehdolla
Kuvaamatta on vielä yhdet sukat tähän samaan sarjaan, ja luulen, että laitan vasta niiden seuraavan omistajan ottamaan niistä kuvat. Kaikki sukat ovat Tiina Kuun ihania sukkamalleja, jotka ansaitsevat kyllä parempaa, mutta eihän tälläinen laiska, tyhmä ja saamaton osaa.

Ja juu, tiedän sen verran, että salama on hifistelykuvauksessa ehdoton nou-nou, mutta salama on ainoa, jolla saan sukat edes näkymään kuvissa! Ei meidän kodissa sähkövalo riitä kuvaamiseen, sillä aukkoa ei saa niin isolle, että kuvaan tulisi muuta kuin pimeyttä.

10 joulukuuta 2012

Terveisiä maailmalta

Lähdin tervehtimään siskoani saksaan, täällä olen:



Syönyt hyvin








Ihastellut nähtävyyksiä

Hengaillut ihanan siskoni kanssa

 
Kävimme myös keikalla, Rob Zombie ja Marilyn Manson. Aivan mahtavaa oli ja seuraavana aamuna hivenen särki pääkoppaa. Onneksi ei kuitenkaan mitään maailmanlopun krapulaa ollut, ei sentään niin vanhoja olla vielä. Vaikka alkaakin jo ikä painaa!
Vielä on muutama päivä reissua edessä, käytävänä on vielä ainakin keskiaikainen joulutori ja ravintola. Maistamatta on vielä ainakin vehnäolut. Toisaalta alkaa olla jo kotiinkin ikävä, mutta tiedän kotona olevan taas yhtä ikävä tänne takaisin!

04 joulukuuta 2012

Nätit sukat, parempi mieli

Selätin myytin, jonka mukaan kirjoneulesukkia ei saisi valmiiksi. Tai ainakin niissä kestäisi järkyttävän kauan. Nämä sukat valmistuivat kolmessa päivässä. Aloitin nämä sunnuntaina iltapäivällä, kun pelasimme ystävien kanssa Cthulhu Mythos nimistä pöytäroolipeliä. On muuten harvinaisen mielenkiintoinen ja jo valmiiksi pelottava kamppanja menossa!

Sukkien ohje löytyi Novitan sukkalehdestä, malli on nimeltään n. Sydänsukat. Lankoina oli tummansinistä ja vaaleanvihreää Nallea ja tuo violetinpunainen on Vuorelman Vetoa. Sukista meinasi tulla liian tylsät, joten piti lisätä väriläiskä. Nyt ne on juuri sopivan levottomat.

Enää neljä aamua reissuun!

Kerroksen vaihtumiskohdassa jotkut sydämet ovat vähän omituisen näköisiä...


03 joulukuuta 2012

Daybreak toinen

Tein toisen Daybrak -huivin, sillä ohjeella ei voi epäonnistua. Tälläkertaa mustaa ja violettia liukuvärjättyä.
Tästäkin tuli taas niin ihana, että melkein harmittaa antaa se pois. Tiedän kuitenkin huivin tulevan omistajan pitävän siitä niin paljon, että se ilo parantaa tuon mielipahan! Eikä tämä ole edes minun väriseni, pitää tehdä sinisävyisenä vielä yksi tälläinen, langatkin olisi jo valmiina!

Tänään on ollut mukava päivä, kiitos mukavien ystävien ja ihanan ilman! Aamupäivästä kävin nauttimassa koiran kanssa kinoksista ja iltapäivän join kahvia ja söin kakkua niin että ei tarvitse taas vähään aikaan. Nyt on taas yksi vuosi lisää ikää. Viikonloppuna lähtö siskon luo Saksaan, perhoset alkavat kerääntyä vatsaan.

28 marraskuuta 2012

Väsynyt lapsenlikka

Huh, olipa viikonloppu! Kummipoikani sai muutama kuukausi sitten pikkuveljen, joka sai nimen viime sunnuntaina. Tämä täti oli mukana menossa ja toivottavasti apunakin välillä vanhemmille. Tuli touhuttua puolitoistavuotiaan kummipojan kanssa oikein huolella, oltiin ulkona, leikittiin lentokonetta, mietittiin sallitun ja eisallitun rajoja, itkupotkittiin, siivottiin ja vaikka mitä! On se ihana poika. Ja kova siivoamaan, osaa viedä itse roskat roskiin ja imuroida! Tädillä oli kahdelle pienelle pojalle kasa villaisia vietävinä, mutta kaikkea ei tullut kyllä kuvattua. Ja kuvatutkin on taas niitä minun ottamiani "en osaa kuvata mutta onpahan todistusaineistoa" -kuvia.

Isoveljelle vietiin villahaalari, kypärämyssy ja kahdet villasukat. Toisista on kuva, mutta toisista ei. Kuvaamattomat ovat tuosta samasta langasta kuin kypärämyssy.

Pikkuveli sai junasukat ja turkoosit palmikkosukat, joista ei harmi kyllä tullut kuvaa napattua. Oli kyllä hienot, ihan itse suunniteltu tehtäessä ja juuri sopivan kokoiset! Täytyy pyytää kuvaa niistä käytössä. Lisäksi tuota kypärämyssylankaa jäi pienenpieneen pipoon, joten vein senkin käytettäväksi, vaikka jäikin vähän matalaksi.

Takaisin kotiin pääsin maanantaina ja tänään tiistaina tulikin nukuttua neljän tunnin kevyet päiväunet. Nyt painun takaisin pehkuihin ja alan valmistautua lähestyvään ulkomaanreissuun!


16 marraskuuta 2012

Vapaaehtoisesti kulmakarvaton

Tiesittekö, että veri ei tunnu kivalta silmässä. Eikä tunnu haavanpuhdistusainekaan. Ai mistäkö tiedän? Siitä, että tänä aamuna onnistuin ensimmäistä kertaa saamaan haavan itseeni sheivatessani kulmiani. Eikä sekään ole kamalan kivaa, kun yrittää huuhtoa edellämainittuja sieltä silmäkuopastaan, kun kulmassa oleva haava kirvelee niin perkeleesti. Taidan kasvattaa kulmakarvat takaisin.

Tänään ei ole ollut hyvä aamu, toivottavasti on parempi päivä. Luvassa on käsityömessuja pirkkahallissa ja toivottavasti kivojen ihmisten treffailua. Jos tunnistatte minut ja kulmani, saa hihasta tulla nykimään.

Tänään keksin myös, miksi yksi mukava ihminen tuntuu jostain syystä niin kamalan salakavalalla tavalla omituiselta. Siksi, että hän on ihan pyyteettömästi iloinen ja onnellinen, niin itsensä kuin muidenkin edestä. Eikä hän kettuile muille. Minulla kun koko huumorintaju perustuu muille (ja itselle) nauramiseen ja jonkinasteiseen naljailuun ja loanheittoon, niin tämä tuntuu hyvinkin omituiselta. Ehkä pääsen asiasta yli.

15 marraskuuta 2012

Kuvaamisen vaikeus

En osaa käyttää kameraa, tai mitään kuvanmuokkausohjelmia, en ainakaan siten kuin niitä kuuluisi käyttää. Oikeasti tämäkin huivi on hieno ja tykästyin siihen itse kamalasti...
Malli on Afternoon Tea ja löytyy Knittyn kesän numerosta (LINKKI). Lanka oli tuttu ihana vironvilla. Mutta sitten kun yritän napata huivista kuvan, jotta kaikki muutkin näkisivät sen hienouden: ei niin millään. Ei sitten onnistunut. Joten huivi on oikeasti vähän tuollainen, niinkuin kuvan huivi, mutta violetti on oikeasti paljon tummempi. Ja on se muutenkin hienompi. Sellainen ihana harteilla tai kaulassa pidettävä. Ja joku saa tämänkin ihanan joulupukilta tänävuonna!

10 marraskuuta 2012

Aakkoshaaste S & T

Aakkoshaastetta olen taas jatkanut muutamalla kirjaimella. S työ on jo aikaisemmin esittelemäni SS2012 Mysteerisukka.


T kirjaimen työ on myös sukat, Twisted Mockery.
Nämä sukat lähtivät kahelien sukkavaihdossa Tiinalle, jonka ottamia kuvatkin ovat. Malli oli kiva tehdä, ensimmäistä kertaa onnistuin kierrettyjen silmukoiden palmikoissa!
Lanka oli siskon tuomaa Schoppel-Wollen Admiralia, muuten oikein ihana lanka, mutta päästää väriä neuloessa. Sormieni päät olivat ihan siniset koko neulontaprosessin ajan, sillä väri ei kunnolla lähtenyt sormista edes pesemällä!


04 marraskuuta 2012

Monalle


Nappasin Belgian Beauty -blogista haasteen. Tässä edelliseltä blogilta otetaan 11 kysymystä ja sitten annetaan uudet 11 kysymystä, joten haasteen voi tehdä aina uudelleen ja uudelleen, kysymykset kun vaihtuvat välillä. Minua ei haastettu tähän, vaan annettiin yleinen "kaikki jotka lukevat tämän" haaste. Nämä kysymykset liittyvät koiriin, sillä kyseessä on koirien blogi. Minä ajattelin kysyä vähän laajemmalta skaalalta elämästä asioita ja toivoisin lukijoideni ainakin tekevän tämän ;) ja tottakai vinkkaavat minulle sitten, kun on valmista, jotta saan vastauksia kysymyksiini!
 
1. Mikä sai sinut valitsemaan juuri hänet? Miksi juuri tämä koira?
Monasta olen tehnyt jo kertomuksen, miten se tuli minulle, mutta miksi? Siksi, että satuin olemaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Etsin koiraa, joka ei välttämättä olisi puhdasrotuinen. Halusin antaa kodin jonkun vahingolle. Sattumalta huomioni kiinnitti ilmoitus, jonka kerrottiin olevan Mäntästä, joka on lähellä synnyinpaikkakuntaani. Siksi juuri tämä koira.

2. Miten päädyit rotuusi?
Halusin koiran, jolla olisi vahva halu miellyttää (eli helposti koulutettava), sopivan kokoinen suojelemaan ja painimaan ja metsästysvietin piti olla minimaalinen.

3. Tuleeko laumaasi vielä tulevaisuudessa erirotuista koiraa? Mikä rotu?
Tulee, aivan varmasti. Puhetta on ollut ainakin rotweilerista ja puhtaasta saksanpaimenkoirasta.
 
4. Jos koirasi olisi joku julkisuudenhenkilö, kuka hän olisi? Miksi?
Mona olisi BB-julkkis. Huomionhakuinen ja ei kauhean älykäs.
 
5. Kummallisin asia/elintarvike mitä koirasi haluaa syödä?
Siteet. Jos roskiksessa on kuukautissuojia, niin Mona haluaa silputa ne. Asia on juoksujen aikaan varsin rasittava, sillä käytän tavallisia terveyssiteitä koiralla juoksusuojissa. Pitäisi varmaan sijoittaa kestositeisiin!
 
6. Jos koirasi olisi ihminen, millainen olisi hänen pukeutumistyylinsä? Lisää kuva.
Tämä on aika vaikea. Monalla olisi ainakin pitkät ja ehkä vähän rosoisesti leikatut hiukset ja hyvinkin rento ja käytännöllinen vaatetus. En lisää kuvaa.
 
7. Mikä on koirasi lempiasia koko maailmassa?
Se, kun tietää pääsevänsä muiden mukana. Ihan mihin vain, mutta Mona ilahtuu aina, kun se huomaa, että sitä ei jätetäkään yksin kotiin vaan se otetaan mukaan. Ulkomaailma on sille joka kerta uusi seikkailu, johon se pääsee oman laumansa mukana.
 
8. Kumpaa vanhempaansa koirasi muistuttaa enemmän? Millä tavalla?
Varmaankin minua. Mona tekee ensin ja miettii sitten, on vilkas ja vaihtaa mielenkiinnonkohdettaan nopeasti. Se innostuu heti uusista asioista mutta jos asiat ei mene niinkuin se haluaa se kyllästyy nopeasti.

9. Millaisia pentuja koirasi jättäisi? Olisiko koirasi hyvä valinta jalostukseen? (Vaikka koira olisi leikattu, kuvittele silti)
En usko, että Mona viihtyisi emona. Se on aina kovin kummissaan, kun joku toinen koira alistuu sille. Se hermostuu heti ja alkaa ressata johtoasemaansa mm. suojelemalla tätä alamaistaan kaikelta.

10. Kuva, joka kuvastaa parhaiten koirasi ajatuksenjuoksua.
 Tämä kuva on blogissa ennenkin nähty, mutta se sopii tähän kysymykseen niin hyvin, että käytän sitä uudelleen.
 
11. Mitä koirasi vihaa ylikaiken maailmassa?
Sitä, että joku ignooraa sen täysin. Sitä, että joku tulee meille, joka ei halua huomioida sitä ollenkaan tai ei muuten osaa olla koirien kanssa. Silloinkin Mona kyllä alistuu kohtaloonsa ja jättää vieraan rauhaan, mutta siitä huomaa, että sitä harmittaa.




Sitten ne omat kysymykset...
1. Mikä on varhaisin iloinen muistosi?
2. Jos mikä tahansa eläin voisi tottua ihmisiin ja viihtyisi ihmisen kanssa, minkä lemmikin haluaisit? Jos valitsin mielikuvituksesi tuotteen, kuvaile se tarkasti.
3. Onko sinulla sisaruksia? Oletko tyypillinen esikoinen/keskimmäinen/kuopus/ainoa lapsi?
4. Jos olisit muusikko, minkälaisessa yhtyeessä soittaisit?
5. Jos eläisit kaksoiselämää, kuten kuuluisat sankarit ja pahikset, mikä sinä olisit? Mikä olisi sinun missiosi? Ja minkälainen olisi arkkivihollisesi?
6. Jos raha ei olisi ongelma, millaisen kodin haluaisit?
7. Mistä olet eniten ylpeä elämässäsi?
8. Jos olisit koira, mikä rotu olisit? Jos et tiedä mitään koirista, voit myös valita kissarodun.
9. Jos sinulla on jokin lempikauppa/ -putiikki, jota haluaisit mainostaa/kiittää, tee se nyt!
10. Heräteostos, jota kadut eniten?
11. Kerro vielä viimeisin asia, joka sai sinut hymyilemään. Jotta hymy tarttuu kaikille muillekin.

31 lokakuuta 2012

Kuukausi ja viikko

Hieman vajaa kuukausi ja viikko aikaa, jotta pääsen tänne!!
En jaksa odottaa, enkä ainakaan pysy nahoissani!

27 lokakuuta 2012

Viimeiset sukkasatolaiset

Jollei ihmeitä tapahdu, niin tässä vielä kahdet viimeiset sukkasadon sukat. Enempää ei ole satoon aloitettuna, enkä todennäköisesti enää aloitakaan.

http://hillokellari.blogspot.fi/2012/10/mysteeri.html
Pimeä ja huono kuva taas, mutta tässä on 2012 vuoden sukkasatomysteeri.

http://hillokellari.blogspot.fi/2012/10/virran-viemaa.html
Koirankarvat <3 niitä löytyy.

Kuvateksteistä pääsee taas sukkasadon Hillokellariin lukemaan, mitä olen sukista sinne kertonut.

26 lokakuuta 2012

Lintilla


Tämä huivi. Voi elämä. Jos ohjeeseen voi rakastua niin tähän ohjeeseen voi. Ohje on Martina Behmin Lintilla, ja voi pyhä sylvi, ei voi muuta sanoa! Yksinkertainen, naisellinen, kaunis ja hauska tehdä. Tuo mahtavasti käsinvärjätyn langan vivahteet esiin ja kietoutuu kauniisti kaulalle röyhelöiksi.


Lanka tässä huivissa on Louhittaren Luolan sukkalankaa Väinämöistä munakoison värisenä. On muuten pehmoinen ja lämmin! Nyt pitää vielä koirankarvat nyppiä ja laittaa pakettiin, tämä nimittäin menee joululahjaksi ehkä-vielä-joskus-anopille.

Niin ja huivin saa kerittyä kauniille kukkaselle silloin, kun se ei ole kaulassa. Nevermind silitysrauta taustalla, höyrytin isoäidinneliöitä ja huomasin, että siinä on ehkä paras valaistus tälläiselle kuvalle, mitä meillä sisällä saa.

19 lokakuuta 2012

Eka kerta

Ja ensimmäinen pysäytys intikalla. Poikakaveri sitten päätti kuvata tapahtuman.


Eikä edes pelottanut. Ainakaan paljoa. Tuon jälkeen kävin heittämässä pienen lenkin, ja voi vitsit oli hauskaa! Harmi vain, että tänä syksynä ei kunnon ajokelejä enää tule. Mutta thih, on nuo kaksipyöräiset aikas maailmanlopun vehkeitä!

16 lokakuuta 2012

Muistelua

Ajattelin täyttää tämän saman haasteen, joka on kiertänyt jo aika monessa blogissa. Haastan kaikki, joilla on nyt päällään palmikoita (joko hiuksissa tai villavaatteissa).

10 vuotta sitten
- Täytin 13
- Värjäsin hiukseni mustaksi
- Haaveilin muusikon urasta
- Minulla oli kaksi kotia


Vauva Mona. Kuvassa näkyvä kenkä kuuluu 1-vuotiaalle.


5 vuotta sitten
- Mona syntyi
- Osallistuin vanhojentansseihin
- Muutin pois vanhempieni luota
- Haaveilin sairaanhoitajan ammatista

Minä ja kultani vanhojentanssien jälkeen. Pakotin hänet tanssimaan kanssani yhden tanssin.


3 vuotta sitten
- Minulla oli punaiset hiukset
- Kävin usein juhlimassa kavereiden kanssa, oli niinsanottu menovaihde päällä
- Opiskelin AMK:ssa
- Otin ensimmäisen tatuointini

 
Sauna open air ja punaiset hiukset

1 vuosi sitten
- Kävimme Latviassa ja Liettuassa
- Otimme pitkästä aikaa herppejä lemmikeiksi
- Kummipoikani syntyi
- Hiukset vaihtoivat väriä useamman kerran

Zombie walk 2011
Kuluneena vuonna
- Olen saanut uusia ystäviä, ikävä kyllä menettänytkin yhden
- Miettinyt tulevaisuutta ja haaveitani enemmän kuin koskaan
- Tehnyt kultani kanssa tarjouksen omakotitalosta (jota ei kyllä saatu)
- Kummipoikani sai pikkuveljen

Ystävät ja niiden kengät. Oltin aika hipstereitä

Eilen minä
- Sain moottoripyöräkortin!
- Palelin
- Kudoin sukkaa
- Söin karkkia

Tänään minä
- Menen kavereiden kanssa ropettamaan
- Söin loput eilisistä karkeista aamupalaksi (hups!)
- Suunnittelin uutta tatuointia sen tekijän kanssa
- Olen sinihiuksinen

Huomenna minä
- Toivon, ettei sataisi
- Saan toivottavasti yhdet sukat valmiiksi
- Syön terveellisemmän aamiaisen
- Ihmettelen, mihin ne toissapäivänä ostetut karkit hävisivät

Ylihuomenna minä
- Odotan jo viikonloppua
- Soittelen toivottavasti kaverini kanssa, joka on synnyttänyt viime lauantaina ja päässyt maanantaina kotiin
- Todennäköisesti innostun puhelun johdosta neulomaan pienet sukat
- Suunnittelen halloween asuani

Vuoden päästä minä
- Olen töissä jossakin, josta pidän. Tai ainakin pääsen opiskelemaan.
- Olen neulonut ainakin yhdet kirjoneulesukat
- Olen itsevarma ja onnellinen
- Voin paremmin

15 lokakuuta 2012

Vaikeuksien kautta voittoon

Nonni, nyt se on käyty, nimittäin tästä päivämäärästä eteenpäin saan ajaa myös kaksipyöräisiä ajoneuvoja eli moottoripyöriä! Meinasi jo pariin kertaan hommassa usko loppua, kun kurssien aloittamisen jälkeen pitikin metsästää vielä uusi autokoulu matalammalla pyörällä ja kaikki opettajat tuntuivat olevan kesälomilla. Siihen kun vielä lisää sen, että tarvitsin melko runsaasti lisää tunteja, kun ei ole ennen tullut edes mopolla ajettua, niin olin aivan varma homman menevät syvälle metsän puolelle.
Nyt kuitenkin saan viimein taputtaa itseäni selkään hyvästä suorituksesta. Ensi keväänä minutkin näkee sitten viilettämässä lonely riderinä uskollisella intruderilla pitkin maanteitä. Tuskin jaksan odottaa! Nyt ei enää tarvitse joka aamu nähdä painajaisia lumentulosta, nyt saa lumi sataa rauhassa maahan ja minä olen onnellinen.

13 lokakuuta 2012

Sukkasato, viikko X

Olen mennyt jo sekaisin viikoissa. Tällä viikolla kuitenkin olen saanut taas kahdet sukat sukkasatoon, muutamat ovat puikoilla ja edistyneet kivasti. Ja isoäidinneliöitäkin on jo 26! Touhukas viikko siis takana.
http://hillokellari.blogspot.fi/2012/10/viimeinkin-valmiit.html
http://hillokellari.blogspot.fi/2012/10/pitsisukat.html
Kuvateksteistä klikkaamalla pääsee sukkien omiin teksteihin Hillokellarissa, jossa enemmänkin turinoita sukista.

Loppuun vielä hyvä biisi, onnellista epäonnistumisen päivää kaikille!

10 lokakuuta 2012

Vastaukset kysymyksiin

Annoin teille lukijoille hetki sitten mahdollisuuden kysyä minulta mitä tahansa. Ilmeisesti ette ole kauhean uteliaita, sillä kysymyksiä tuli vain yhdeltä! Tässä nyt kuitenkin vastaukset:

Mikä on siisteintä ikinä?
Se, kun koira tuhisee tyytyväisenä (ja väsyneenä) vieressä. Se, kun innostuu uudesta neuleesta tai saa uuden hienon neuleen vihdoin käyttöön. Se, kun syksy alkaa tuoksua talvelta. Saunan jälkeinen iho ja puhtaat lakanat. Lämpimät villasukat ja kupillinen kaakaota. Kun huomaa ystävien välittävän ihan oikeasti sinusta sinuna. Moni asia!

Mistä käsityöstä olet eniten ylpeä?
En osaa sanoa vain yhtä. Jokaisesta tekemästäni työstä olen jollakin tavalla ylpeä, mutta ehkä eniten ylpeilyä aiheuttavat Huldan takki, Aeolian helmikoristeilla, In to the pink (alimmainen huivi) ja Alice in wonderland lapaset

 Entä oletko aamu- vai yöihminen?
En kumpaakaan ja molempia. Tykkään välillä valvoa myöhään ja nukkua pitkään, pyöriä sängyssä koko aamu ja nousta vasta päivän puolella. Toisaalta nautin siitä, kun menee aikaisin nukkumaan ja herää aikaisin, jolloin on koko päivä edessä ja ehtii tehdä vaikka mitä. Luonnostaan minulta kyllä tulee tuo valvominen, ja aikaisin herääminen tarkoittaa minulla siinä kahdeksan aikaan (jos en herää kellonsoittoon), joten enemmän taidan olla yöihminen.

07 lokakuuta 2012

Neliöitä suruun

Suru on suuri. En ole nyt ainakaan kahteen (kolmeen?) päivään uskaltanut edes koskea puikkoihin. Käsi alkaa heti vihlonnan. Aamulla kun heräsin, oli käsi heti kipeä. Olin yöllä nukkunut pahasti sen päällä. Ärsyttää, kun paranemisen merkkejä ei näy. Olen kuitenkin uskollisesti vältellyt kaikkea, mikä tekee kipeää. Tänne saa siis laittaa rakkautta ja parantumista hönkiviä säteitä, sillä sukatus on valtaisa!
Olen menneellä viikolla kuitenkin virkannut enemmän kuin ikinä elämäni aikana! Se ei onneksi satu, joten sitä uskallan tehdä. Nyt kun on hyvä koukku, ei oikeakaan käsi tule kipeäksi. Tänä iltana paloja on jo 21. 35 tarvitaan yhteensä.
Niin, ja löysin itselleni talvitakin, jota olen viimeiset pari vuotta etsinyt! Nyt vain toivon, että se kestää ainakin kolme talvea, ettei heti tarvitse alkaa etsintää uudelleen. Ja lauantaina ostin kasan elokuvia alennuksista, mutta niistä koitan tehdä ihan oman postauksensa!

05 lokakuuta 2012

Liian suuri bolero

Nonni. Niin siinä joskus käy, että vaikka kuinka on oikea tiheys ja tekee oikeaa kokoa ohjeen mukaan, niin silti tulee liian suuri. Tein tätä boleroa koon S ohjeella, jolloin ohjeen mukaan ry olisi valmiissa vaatteessa n. 88cm. Valmis bolero on kuitenkin lähemmäs kokoa XL ja vaatteen ry lähemmäs (tai jopa yli) 100cm. Voihan kyrsä.
Jos siis koet haluavasi tämän boleron itsellesi, niin tarjouksia otetaan vastaan. Myös vaihtokauppoja (lähinnä lankoihin) saa tarjota.

Tämä meni, jes!

04 lokakuuta 2012

tiii-tiii. ti-ti-ti-tiiiii-tii

Kaveri pyysi minua tekemään Star Wars aiheisia amigurumeja, jotta hän antaa niitä rakkaalleen lahjaksi. Minä elämää huonompi virkkaaja lupauduin. Nyt olisi yksi valmiina, oma henkilökohtainen hahmosuosikki Yoda! Virkkasin tämän amigurumin perusohjeella, joka löytyy kirjasta Karmivan suloiset amigurumit ( Christen Hansen, 2008). Ei ehkä tullut ihan täydellinen, mutta paras, mitä minun taidoillani saa.
Tykkään hirveästi tälläisistä pienistä maskoteista, ne ovat suloisia ja valmistuvat nopeasti. Jostain syystä olen kuitenkin niin saamaton, että en ole opetellut kunnolla niitä tekemään. Virkkaaminen on ärsyttävän vaikeaa, ja vaikka kuinka yritän tehdä ihan oikean kerroksen vaihdon ketjusilmukalla ja edellisen kerroksen päätän piilosilmukalla, niin silti se kerroksen vaihtumiskohta katoaa aina jonnekin. Ja virkatusta pinnasta ei näe niin hyvin, missä kohtaa on lisännyt ja missä kaventanut, niin jos laskuissa menee sekaisin on ainoa vaihtoehto purkaa (tai soveltaa, kuten minä teen).
Tulin kuitenkin kovin iloiseksi, että sain tämän tehtyä. Tulin myös vielä iloisemmaksi, kun soitin sille kaverille (sille jolle tein tämän) ja hän tuli iloiseksi kun kuuli Yodan olevan valmis. Ja että käyn koirapuistoreissulla pudottamassa sen postiluukusta (oli itse päivän töissä, joten ei ehtinyt kahvittamaan minua). Toivottavasti myös hänen rakkaansa tulee myös onnelliseksi lahjasta.

03 lokakuuta 2012

Kitkutkat

Ärs. Ärsyttää. Ranne sen kuin vain särkee, eikä anna neuloa. Ei auta tuki, ei kylmägeeli, ei lämpö. Ainoa, mikä auttaa, on liikuttamattomuus. Onneksi ehdin saada yhden huivin melkein valmiiksi ennen tuon vihlonnan alkua, joten sen kituutin loppuun kipeällä kädellä, vaikka ei varmaan pitäisi...

Lanka huivissa ihanaa vironvillaa ja puikot 4,5. Kevyt pesu ja liotus huuhteluaineessa onneksi vähän pehmentää lankaa, jotta se ei niin pahasti kutita. Tämä menee joulupukin konttiin ja lähtee jouluna eräälle ihanalle ihmiselle.

Aikani kituutettuani ja kokeiltuani niin isoja, pieniä, puisia ja muovisia puikkoja, tajusin, että virkatessa vasenta rannetta ei tarvitse liikuttaa! Kävin siis tänään ostamassa ensimmäisen hifistely virkkuukoukkuni, jotta en saisi oikeaakin kättäni kipeäksi. En ole aiemmin oikein virkkaamisesta välittänyt, mutta ehkä nyt olisi hyvä aika opetella. Kauniinvärisistä jämälangoista on syntynyt jo 9 palaa isoäidin neliöitä, huomenna käyn hakemassa lisää liukuvärjättyjä lankoja. Ehkä tästä tulee kummilapselle päiväpeitto, ehkä papalle torkkuviltti. Aika näyttää.

Edelliseen postaukseen palaan vielä sen verran, että ajattelin kysymysten aikarajaksi lokakuun 15. päivää, joten hop hop kyselemään kaikkea tyhmää ja hauskaa! Yksi ihana siellä jo kivoja kyselikin, ja melkein teki mieli heti tehdä vastauspostaus, mutta ehkä annan hämäläisillekin aikaa miettiä.

01 lokakuuta 2012

Väliteksti

Koska käteni sanoi ai, ei ranne ole antanut myöden käsitöille. Joten siltä rintamalta ei nyt hetkeen kuulu mitään, sukkasatokin on siksi jäissä. Ajattelin kuitenkin viihdyttää teitä lukijoita interaktiivisella kysymysleikillä. Mitä haluaisitte tietää minusta? Mitä tahansa kysymyksiä saa esittää. Vastailen niihin sitten jollakin postauksella kunhan saan aikaiseksi. Myös postaus aiheita saa ehdottaa. Sisustus/koti postausta ei kuitenkaan kannata henkeä pidellen odottaa, en ole sisustusihminen ja koti on sen näköinenkin, joten en sitä esittele. Saa pyytää myös kuvia, toteutan niitä jos jaksan ja huvittaa.

26 syyskuuta 2012

Viikonlopun kujeita

Olin viikonloppuna kotikotona käymässä. Mukana olivat myös Äitini koirat Sulo ja Micka.

Sukkasato ei ole tällä viikolla juuri edistynyt, sillä huivitus palasi. Ja kummipojan villahaalari on hihoja ja vetoketjua vaille valmis. Palaillaan sitten, jos jotain saan joskus valmiiksi!