31 lokakuuta 2012

Kuukausi ja viikko

Hieman vajaa kuukausi ja viikko aikaa, jotta pääsen tänne!!
En jaksa odottaa, enkä ainakaan pysy nahoissani!

27 lokakuuta 2012

Viimeiset sukkasatolaiset

Jollei ihmeitä tapahdu, niin tässä vielä kahdet viimeiset sukkasadon sukat. Enempää ei ole satoon aloitettuna, enkä todennäköisesti enää aloitakaan.

http://hillokellari.blogspot.fi/2012/10/mysteeri.html
Pimeä ja huono kuva taas, mutta tässä on 2012 vuoden sukkasatomysteeri.

http://hillokellari.blogspot.fi/2012/10/virran-viemaa.html
Koirankarvat <3 niitä löytyy.

Kuvateksteistä pääsee taas sukkasadon Hillokellariin lukemaan, mitä olen sukista sinne kertonut.

26 lokakuuta 2012

Lintilla


Tämä huivi. Voi elämä. Jos ohjeeseen voi rakastua niin tähän ohjeeseen voi. Ohje on Martina Behmin Lintilla, ja voi pyhä sylvi, ei voi muuta sanoa! Yksinkertainen, naisellinen, kaunis ja hauska tehdä. Tuo mahtavasti käsinvärjätyn langan vivahteet esiin ja kietoutuu kauniisti kaulalle röyhelöiksi.


Lanka tässä huivissa on Louhittaren Luolan sukkalankaa Väinämöistä munakoison värisenä. On muuten pehmoinen ja lämmin! Nyt pitää vielä koirankarvat nyppiä ja laittaa pakettiin, tämä nimittäin menee joululahjaksi ehkä-vielä-joskus-anopille.

Niin ja huivin saa kerittyä kauniille kukkaselle silloin, kun se ei ole kaulassa. Nevermind silitysrauta taustalla, höyrytin isoäidinneliöitä ja huomasin, että siinä on ehkä paras valaistus tälläiselle kuvalle, mitä meillä sisällä saa.

19 lokakuuta 2012

Eka kerta

Ja ensimmäinen pysäytys intikalla. Poikakaveri sitten päätti kuvata tapahtuman.


Eikä edes pelottanut. Ainakaan paljoa. Tuon jälkeen kävin heittämässä pienen lenkin, ja voi vitsit oli hauskaa! Harmi vain, että tänä syksynä ei kunnon ajokelejä enää tule. Mutta thih, on nuo kaksipyöräiset aikas maailmanlopun vehkeitä!

16 lokakuuta 2012

Muistelua

Ajattelin täyttää tämän saman haasteen, joka on kiertänyt jo aika monessa blogissa. Haastan kaikki, joilla on nyt päällään palmikoita (joko hiuksissa tai villavaatteissa).

10 vuotta sitten
- Täytin 13
- Värjäsin hiukseni mustaksi
- Haaveilin muusikon urasta
- Minulla oli kaksi kotia


Vauva Mona. Kuvassa näkyvä kenkä kuuluu 1-vuotiaalle.


5 vuotta sitten
- Mona syntyi
- Osallistuin vanhojentansseihin
- Muutin pois vanhempieni luota
- Haaveilin sairaanhoitajan ammatista

Minä ja kultani vanhojentanssien jälkeen. Pakotin hänet tanssimaan kanssani yhden tanssin.


3 vuotta sitten
- Minulla oli punaiset hiukset
- Kävin usein juhlimassa kavereiden kanssa, oli niinsanottu menovaihde päällä
- Opiskelin AMK:ssa
- Otin ensimmäisen tatuointini

 
Sauna open air ja punaiset hiukset

1 vuosi sitten
- Kävimme Latviassa ja Liettuassa
- Otimme pitkästä aikaa herppejä lemmikeiksi
- Kummipoikani syntyi
- Hiukset vaihtoivat väriä useamman kerran

Zombie walk 2011
Kuluneena vuonna
- Olen saanut uusia ystäviä, ikävä kyllä menettänytkin yhden
- Miettinyt tulevaisuutta ja haaveitani enemmän kuin koskaan
- Tehnyt kultani kanssa tarjouksen omakotitalosta (jota ei kyllä saatu)
- Kummipoikani sai pikkuveljen

Ystävät ja niiden kengät. Oltin aika hipstereitä

Eilen minä
- Sain moottoripyöräkortin!
- Palelin
- Kudoin sukkaa
- Söin karkkia

Tänään minä
- Menen kavereiden kanssa ropettamaan
- Söin loput eilisistä karkeista aamupalaksi (hups!)
- Suunnittelin uutta tatuointia sen tekijän kanssa
- Olen sinihiuksinen

Huomenna minä
- Toivon, ettei sataisi
- Saan toivottavasti yhdet sukat valmiiksi
- Syön terveellisemmän aamiaisen
- Ihmettelen, mihin ne toissapäivänä ostetut karkit hävisivät

Ylihuomenna minä
- Odotan jo viikonloppua
- Soittelen toivottavasti kaverini kanssa, joka on synnyttänyt viime lauantaina ja päässyt maanantaina kotiin
- Todennäköisesti innostun puhelun johdosta neulomaan pienet sukat
- Suunnittelen halloween asuani

Vuoden päästä minä
- Olen töissä jossakin, josta pidän. Tai ainakin pääsen opiskelemaan.
- Olen neulonut ainakin yhdet kirjoneulesukat
- Olen itsevarma ja onnellinen
- Voin paremmin

15 lokakuuta 2012

Vaikeuksien kautta voittoon

Nonni, nyt se on käyty, nimittäin tästä päivämäärästä eteenpäin saan ajaa myös kaksipyöräisiä ajoneuvoja eli moottoripyöriä! Meinasi jo pariin kertaan hommassa usko loppua, kun kurssien aloittamisen jälkeen pitikin metsästää vielä uusi autokoulu matalammalla pyörällä ja kaikki opettajat tuntuivat olevan kesälomilla. Siihen kun vielä lisää sen, että tarvitsin melko runsaasti lisää tunteja, kun ei ole ennen tullut edes mopolla ajettua, niin olin aivan varma homman menevät syvälle metsän puolelle.
Nyt kuitenkin saan viimein taputtaa itseäni selkään hyvästä suorituksesta. Ensi keväänä minutkin näkee sitten viilettämässä lonely riderinä uskollisella intruderilla pitkin maanteitä. Tuskin jaksan odottaa! Nyt ei enää tarvitse joka aamu nähdä painajaisia lumentulosta, nyt saa lumi sataa rauhassa maahan ja minä olen onnellinen.

13 lokakuuta 2012

Sukkasato, viikko X

Olen mennyt jo sekaisin viikoissa. Tällä viikolla kuitenkin olen saanut taas kahdet sukat sukkasatoon, muutamat ovat puikoilla ja edistyneet kivasti. Ja isoäidinneliöitäkin on jo 26! Touhukas viikko siis takana.
http://hillokellari.blogspot.fi/2012/10/viimeinkin-valmiit.html
http://hillokellari.blogspot.fi/2012/10/pitsisukat.html
Kuvateksteistä klikkaamalla pääsee sukkien omiin teksteihin Hillokellarissa, jossa enemmänkin turinoita sukista.

Loppuun vielä hyvä biisi, onnellista epäonnistumisen päivää kaikille!

10 lokakuuta 2012

Vastaukset kysymyksiin

Annoin teille lukijoille hetki sitten mahdollisuuden kysyä minulta mitä tahansa. Ilmeisesti ette ole kauhean uteliaita, sillä kysymyksiä tuli vain yhdeltä! Tässä nyt kuitenkin vastaukset:

Mikä on siisteintä ikinä?
Se, kun koira tuhisee tyytyväisenä (ja väsyneenä) vieressä. Se, kun innostuu uudesta neuleesta tai saa uuden hienon neuleen vihdoin käyttöön. Se, kun syksy alkaa tuoksua talvelta. Saunan jälkeinen iho ja puhtaat lakanat. Lämpimät villasukat ja kupillinen kaakaota. Kun huomaa ystävien välittävän ihan oikeasti sinusta sinuna. Moni asia!

Mistä käsityöstä olet eniten ylpeä?
En osaa sanoa vain yhtä. Jokaisesta tekemästäni työstä olen jollakin tavalla ylpeä, mutta ehkä eniten ylpeilyä aiheuttavat Huldan takki, Aeolian helmikoristeilla, In to the pink (alimmainen huivi) ja Alice in wonderland lapaset

 Entä oletko aamu- vai yöihminen?
En kumpaakaan ja molempia. Tykkään välillä valvoa myöhään ja nukkua pitkään, pyöriä sängyssä koko aamu ja nousta vasta päivän puolella. Toisaalta nautin siitä, kun menee aikaisin nukkumaan ja herää aikaisin, jolloin on koko päivä edessä ja ehtii tehdä vaikka mitä. Luonnostaan minulta kyllä tulee tuo valvominen, ja aikaisin herääminen tarkoittaa minulla siinä kahdeksan aikaan (jos en herää kellonsoittoon), joten enemmän taidan olla yöihminen.

07 lokakuuta 2012

Neliöitä suruun

Suru on suuri. En ole nyt ainakaan kahteen (kolmeen?) päivään uskaltanut edes koskea puikkoihin. Käsi alkaa heti vihlonnan. Aamulla kun heräsin, oli käsi heti kipeä. Olin yöllä nukkunut pahasti sen päällä. Ärsyttää, kun paranemisen merkkejä ei näy. Olen kuitenkin uskollisesti vältellyt kaikkea, mikä tekee kipeää. Tänne saa siis laittaa rakkautta ja parantumista hönkiviä säteitä, sillä sukatus on valtaisa!
Olen menneellä viikolla kuitenkin virkannut enemmän kuin ikinä elämäni aikana! Se ei onneksi satu, joten sitä uskallan tehdä. Nyt kun on hyvä koukku, ei oikeakaan käsi tule kipeäksi. Tänä iltana paloja on jo 21. 35 tarvitaan yhteensä.
Niin, ja löysin itselleni talvitakin, jota olen viimeiset pari vuotta etsinyt! Nyt vain toivon, että se kestää ainakin kolme talvea, ettei heti tarvitse alkaa etsintää uudelleen. Ja lauantaina ostin kasan elokuvia alennuksista, mutta niistä koitan tehdä ihan oman postauksensa!

05 lokakuuta 2012

Liian suuri bolero

Nonni. Niin siinä joskus käy, että vaikka kuinka on oikea tiheys ja tekee oikeaa kokoa ohjeen mukaan, niin silti tulee liian suuri. Tein tätä boleroa koon S ohjeella, jolloin ohjeen mukaan ry olisi valmiissa vaatteessa n. 88cm. Valmis bolero on kuitenkin lähemmäs kokoa XL ja vaatteen ry lähemmäs (tai jopa yli) 100cm. Voihan kyrsä.
Jos siis koet haluavasi tämän boleron itsellesi, niin tarjouksia otetaan vastaan. Myös vaihtokauppoja (lähinnä lankoihin) saa tarjota.

Tämä meni, jes!

04 lokakuuta 2012

tiii-tiii. ti-ti-ti-tiiiii-tii

Kaveri pyysi minua tekemään Star Wars aiheisia amigurumeja, jotta hän antaa niitä rakkaalleen lahjaksi. Minä elämää huonompi virkkaaja lupauduin. Nyt olisi yksi valmiina, oma henkilökohtainen hahmosuosikki Yoda! Virkkasin tämän amigurumin perusohjeella, joka löytyy kirjasta Karmivan suloiset amigurumit ( Christen Hansen, 2008). Ei ehkä tullut ihan täydellinen, mutta paras, mitä minun taidoillani saa.
Tykkään hirveästi tälläisistä pienistä maskoteista, ne ovat suloisia ja valmistuvat nopeasti. Jostain syystä olen kuitenkin niin saamaton, että en ole opetellut kunnolla niitä tekemään. Virkkaaminen on ärsyttävän vaikeaa, ja vaikka kuinka yritän tehdä ihan oikean kerroksen vaihdon ketjusilmukalla ja edellisen kerroksen päätän piilosilmukalla, niin silti se kerroksen vaihtumiskohta katoaa aina jonnekin. Ja virkatusta pinnasta ei näe niin hyvin, missä kohtaa on lisännyt ja missä kaventanut, niin jos laskuissa menee sekaisin on ainoa vaihtoehto purkaa (tai soveltaa, kuten minä teen).
Tulin kuitenkin kovin iloiseksi, että sain tämän tehtyä. Tulin myös vielä iloisemmaksi, kun soitin sille kaverille (sille jolle tein tämän) ja hän tuli iloiseksi kun kuuli Yodan olevan valmis. Ja että käyn koirapuistoreissulla pudottamassa sen postiluukusta (oli itse päivän töissä, joten ei ehtinyt kahvittamaan minua). Toivottavasti myös hänen rakkaansa tulee myös onnelliseksi lahjasta.

03 lokakuuta 2012

Kitkutkat

Ärs. Ärsyttää. Ranne sen kuin vain särkee, eikä anna neuloa. Ei auta tuki, ei kylmägeeli, ei lämpö. Ainoa, mikä auttaa, on liikuttamattomuus. Onneksi ehdin saada yhden huivin melkein valmiiksi ennen tuon vihlonnan alkua, joten sen kituutin loppuun kipeällä kädellä, vaikka ei varmaan pitäisi...

Lanka huivissa ihanaa vironvillaa ja puikot 4,5. Kevyt pesu ja liotus huuhteluaineessa onneksi vähän pehmentää lankaa, jotta se ei niin pahasti kutita. Tämä menee joulupukin konttiin ja lähtee jouluna eräälle ihanalle ihmiselle.

Aikani kituutettuani ja kokeiltuani niin isoja, pieniä, puisia ja muovisia puikkoja, tajusin, että virkatessa vasenta rannetta ei tarvitse liikuttaa! Kävin siis tänään ostamassa ensimmäisen hifistely virkkuukoukkuni, jotta en saisi oikeaakin kättäni kipeäksi. En ole aiemmin oikein virkkaamisesta välittänyt, mutta ehkä nyt olisi hyvä aika opetella. Kauniinvärisistä jämälangoista on syntynyt jo 9 palaa isoäidin neliöitä, huomenna käyn hakemassa lisää liukuvärjättyjä lankoja. Ehkä tästä tulee kummilapselle päiväpeitto, ehkä papalle torkkuviltti. Aika näyttää.

Edelliseen postaukseen palaan vielä sen verran, että ajattelin kysymysten aikarajaksi lokakuun 15. päivää, joten hop hop kyselemään kaikkea tyhmää ja hauskaa! Yksi ihana siellä jo kivoja kyselikin, ja melkein teki mieli heti tehdä vastauspostaus, mutta ehkä annan hämäläisillekin aikaa miettiä.

01 lokakuuta 2012

Väliteksti

Koska käteni sanoi ai, ei ranne ole antanut myöden käsitöille. Joten siltä rintamalta ei nyt hetkeen kuulu mitään, sukkasatokin on siksi jäissä. Ajattelin kuitenkin viihdyttää teitä lukijoita interaktiivisella kysymysleikillä. Mitä haluaisitte tietää minusta? Mitä tahansa kysymyksiä saa esittää. Vastailen niihin sitten jollakin postauksella kunhan saan aikaiseksi. Myös postaus aiheita saa ehdottaa. Sisustus/koti postausta ei kuitenkaan kannata henkeä pidellen odottaa, en ole sisustusihminen ja koti on sen näköinenkin, joten en sitä esittele. Saa pyytää myös kuvia, toteutan niitä jos jaksan ja huvittaa.