Joulubonari

"Haluaisitko sää joululahjan?"
"No jos sä haluat antaa mulle lahjan..."
"Joo, minkä langan sä haluat?"
"No tota yhtä kerää mää oon vähän kattellu..."

En siis ostanut itselleni joululahjaa, vaan sain sen työnantajalta. Kaupalla oli jo pitkään pyörinyt yksi yksinäinen Austerman Irish rainbow kerä, joka olisi aatonaattona lähtenyt joka tapauksessa minun matkaani! Halusin nimittäin Kalajoet jostain kivan värisestä raidallisesta - ei liian selkeästi raidoittuvasta - langasta.

Nyt minulla on omat kalajoet! Lanka oli ihanan pehmeää neuloa ja jalassakin tuntuvat hyvältä! Jojobaöljy ja aloevera käsittelyn tuntee tässä langassa ihan erilailla, kuin aikanaan Nallen ko. öljyillä käsitellyissä yksilöistä. Nallesta en öljyttynä pitänyt, tästä pidän. Jouduin melko rankasti muokkaamaan kärkeä, sillä tein varsista vähän pidemmät. Tällöin ohjeenmukainen jalkaterä olisi ollut joko hervottomasti liian lyhyt tai pitkä, joten jouduin kaventamaan kärjet keskellä mallikertaa. Ihan kivasti kuitenkin onnistui, vain kerran jouduin ottamaan toiseen sukkaan uusiksi!

Nyt tätä lankaa olisi vielä melkein 70 grammaa jäljellä, teen siitä varmaan sukat ja pipon vielä kummipojalle!

Pikainen jouluaiheinen kirjoitus

Suurin osa kavereista sai lahjansa multa jo tänään ja ne ihmeelliset päätti kaikki odottaa jouluun! Voihan kähinä! Jännitän varmasti enemmän heidän lahjojen pitämisprosenttia, kuin he jännäävät lahjakääreiden sisältöä...

Muutama lahja taas enemmän on tehtynä, yksi pipo ystävän miehelle:

Ohjeena käytin Mari Muinosen ohjetta Muikkuset, löytyy kirjasta Kaikki lähti lapasesta. Jonkun verran muokkasin pipoa isommaksi, ja koska kerrostiheys ei ollut lähelläkään vaadittua, tein kerroksia lisää ja joustimen reunaan.

Kummipojan pakettiin käätiytyi jämäalpakoista kirjoneuletta. Ostin vain tuon pohjalangan ja nyt sitäkin olisi 1,5 kerää "jämänä"... Suunnittelin siitä pohjalapasia "sitten joskus" valmistuville Kuurankukka lapasille, jotka löytyvät myös tuosta edellämainitusta kirjasta. Tämän puseron ohje löytyy Suuresta Käsityölehdestä 9/13.

Valopään paita

Nyt kun on joulun kiireimmät neulomiset saatu tehtyä, innostuin tekemään itselleni villapaidan. Tämä malli oli niin kiva, että hain heti langat toiseenkin samanlaiseen, seuraavasta tulee pitkähihainen!
Malli on Still Light (linkki ravelryyn) ja lankana tässä harjoitusversiossa on Novitan Tico-Tico. Hivenen kutittavaa tuo lanka, joten päätin tehdä vain lyhyet hihat, vaikka lanka olisikin riittänyt pidempiinkin. Seuraavan teen sinisenturkoosista Dropsin Alpacasta! Se ei sitten ainakaan kutita.
Täällä on joulu mennyt ohi ja enää on muistona suklaanroippeet ja muutama uusi käyttötavara. Minä olinkin ollut erityisen kiltti ja sain ison kasan lahjoja! Mukana oli ainakin suklaantuoksuinen vartalovoi, hämähäkkikorvikset, Herra Hakkarainen muki, muistikirja, lahjakortti lankakauppaan (joka tosin meni jo niihin uusiin villapaitalankoihin...) ja ainakin kilo suklaata. Kullalta sain vielä otsalampun ja yhteiseksi saimme kapseleista kahvia taikovan masiinan. Vähän sitä jo kokeilimme ja totesimme tavallisen kahvin olevan arkena meille parempaa, mutta herkutteluun tuohon saa kivoja erikoiskahveja (esim. Chai lattea, johon ihastuin tuolla saksan matkalla). Onneksi kapselienkin hinnat ovat hivenen tulleet alaspäin, niin on joskus varaakin noita juoda.

Hei tonttu-ukot hyppikää!

Tai sitten astetta tontummat koirat. Anyways, hyvää joulua kaikille lukijoille! Ja turvallista vuoden vaihtumisen juhlintaa, ei saa ampua raketilla itseä tai kavereita!

Hovikuvaaja olisi kiva

Minua ei kiinnosta valokuvaus, ei niin sitten pätkääkään. Ei sen enempää, kuin että haluan esitellä neulomuksiani kyberelämässäni netissä, jonne niitä ei oikein muuten saa kuin kuvaamalla. Kamera, jota käytän, on poikakaverin ainakin 10 vuotias digikamera. Aikanaan se ehkä olikin ihan hieno, mutta kyllä siitä huomaa, että digikamerat oliva tuolloin vielä lastenkengissä.

Olen siis neulonut tässä joulupukin puolesta muutamia sukkia, mutta katsokaa nyt noita kuvia!

Nojaa, nämä eivät luonnossakaan ole kovin hienot, lanka loppui kesken ja jouduin jatkamaan "seuraavaksi parhaalla" vaihtoehdolla

Kuvaamatta on vielä yhdet sukat tähän samaan sarjaan, ja luulen, että laitan vasta niiden seuraavan omistajan ottamaan niistä kuvat. Kaikki sukat ovat Tiina Kuun ihania sukkamalleja, jotka ansaitsevat kyllä parempaa, mutta eihän tälläinen laiska, tyhmä ja saamaton osaa.

Ja juu, tiedän sen verran, että salama on hifistelykuvauksessa ehdoton nou-nou, mutta salama on ainoa, jolla saan sukat edes näkymään kuvissa! Ei meidän kodissa sähkövalo riitä kuvaamiseen, sillä aukkoa ei saa niin isolle, että kuvaan tulisi muuta kuin pimeyttä.

Kuvaamisen vaikeus

En osaa käyttää kameraa, tai mitään kuvanmuokkausohjelmia, en ainakaan siten kuin niitä kuuluisi käyttää. Oikeasti tämäkin huivi on hieno ja tykästyin siihen itse kamalasti...

Malli on Afternoon Tea ja löytyy Knittyn kesän numerosta (LINKKI). Lanka oli tuttu ihana vironvilla. Mutta sitten kun yritän napata huivista kuvan, jotta kaikki muutkin näkisivät sen hienouden: ei niin millään. Ei sitten onnistunut. Joten huivi on oikeasti vähän tuollainen, niinkuin kuvan huivi, mutta violetti on oikeasti paljon tummempi. Ja on se muutenkin hienompi. Sellainen ihana harteilla tai kaulassa pidettävä. Ja joku saa tämänkin ihanan joulupukilta tänävuonna!

Joulun kunniaksi

Leikin vähän paintilla. Lopputulos on sen mukainen!