24 marraskuuta 2010

innoistus

Bumerangi, kuva 7th Heavenin kotisivuilta
Tankotanssi ohjaajan mielestä olisin valmis siirtymään aloittelija tasolta tasolle 2. Hui hirvitys! Omasta mielestäni tanssini on vielä melko kehnoa... Notkea olen jos lämmitetty rautakanki lasketaan, voimaa minulla on juuri sen verran, että yksinkertaiset liikkeet onnistuvat. Reidet ovat vielä niin heikot, että esimerkiksi bumerangi ei toimi vielä kunnolla, koska en saa jalkojani pidettyä vaakatasossa. Nilkatkaan ei vielä ojennu kunnolla. Mutta ilmeisesti jotain teen oikein, sillä nyt olisi mahdollisuus kokeilla astetta haastavampia tunteja.
Aloitin tanssimisen elokuussa, eli nyt olen harrastanut 4 kuukautta yhteensä. Välissä oli kuitenkin muutama viikko, jolloin tunnit olivat loppuun varattuja enkä päässyt treeneihin. Hyvä puoli toisen tason tunneissa on, että niihin mahtuu paremmin. Toisaalta olen innoissani, mutta toisaalta olen niin epävarma vielä taidoistani, että en uskalla kokeilla vaikeampaa tasoa. Ehkä sitten keväällä. Nyt menen parantelemaan palaneita "allejani" ja verisiä rakkoja peukaloista... Jalkapöytäänkin ilmaantui mustelma.

21 marraskuuta 2010

Tolppa-apinat valtaavat maailman, ei majavat, oravat tai puutarhatontut

Olen sekopäisellä päällä.

Onneksi tänään pääsen katsomaan tankotanssin alkeis kisoja <3 YO-talolla kisataan siis kahdessa sarjassa: alle vuoden harrastaneiden ja 1-2 vuotta harrastaneiden tolppa-apinoiden sarjat. Ja tiedossa on hyvää seuraa.

Eilen olin tämän kauden toisissa pikkujouluissa. Oli oikein hauska ilta, vaikka lähdinkin aikaisin kotiin. Muutaman uuden ihmisen tapasin ja muutamaan vanhaan tutustuin paremmin. Ja minua ja yhtä ystävääni luultiin seurustelevaksi pariksi ja minua luultiin heppa-tytöksi ulkonäköni perusteella. Noh, olenhan minä ratsastanut yhteensä noin kolme kertaa silloin, kun ikää oli ehkä juuri ja juuri 8 vuotta.

03 marraskuuta 2010

Askartelua

Tänään askartelin itselleni hiuskoristeen. Siitä tuli oikeastaan aikas kiva. Älkää huomioiko kuvan taustaa, kuva otettu vessassa, sillä se on ainoa paikka, jossa sain peilin kautta tähdättyä kameran oikeaan suuntaan!
Tässä vielä ohje:

Tarvitset:
- Pienen kamman
- Palan PVC:tä (n. 15x15cm)
- Huntutylliä (n. 40x25cm)
- Pahvikiekon (läpimitta n. 10cm) esim. kertakäyttölautasen sisus käy hyvin
- Luurankokäden (omani on tiimarista)
- Neulaa, lankaa ja liiman

Tee näin:
1. Leikkaa pahvista haluamasi kokoinen pyöreä palanen, omani on halkaisijaltaan 10 cm.
2. Leikkaa PVC:stä toinen n. 12cm halkaisijaltaan oleva ympyrä ja toinen pahvikiekon kokoinen pyörylä.
3. Liimaa suurempi kangas kappale ensin ja taita pahvin yli tulevat osat nurjalle puolelle. Kiinnita pienempi kappale nurjalle niin, että taitteet peittyvät.
4. Rypytä tyllin toinen pitkä reuna ja ompele siihen luurangon käsi kiinni. Kiinnitä PVC/pahvi alustaan. Kiinnitä samoilla ompeleilla kampa toiselle puolelle alustaa. Varmista että osat tulevat siihen asentoon kuin ne haluat. Varmista käden paikallaan pysyvyys pursottamalla tilkka liimaa vielä sen ja alustan väliin.
5. Tee itsellesi nuttura kampaus, pukeudu kellomekkoon ja korsettiin, ole itsevarma kaunis ja tyrmäävä!

31 lokakuuta 2010

This is halloween!

Hohhoi, muutamat juhlat takana, yhdet vielä edessä.
Eilisestä tuli kyllä loppujen lopuksi yllättävän hyvä ilta, vaikka alkuun olinkin kuoleman väsynyt (edellisenä iltana samalla porukalla katsomassa  Kiuasta ja Turisasta, jonka jälkeen jatkamaan baariin). Eilen olimme katsastamassa Nitrobabet & Saloon Scissor sistersin muoti- ja hiusnäytöksen. Tahdon silmämunamekon!!
Tuli taas moikkailtua vanhoja tuttuja, tavattua uusia tuttuja ja tanssittua jalkansa kipeiksi. Autolla kun olin molempina iltoina liikkeellä, niin olokaan ei ole muuta kuin väsynyt. Uskon, että sekin haihtuu kun pääsen treeneihin. Voima ja venyttely kertoo kaiken tarpeellisen - huomenna on lihakset kipeänä.
Ihana kyllä päästä pitkästä aikaa oikein kunnon rääkkitreeneihin. Siitä on jo liian pitkä aika kun viimeksi testailin rajojani. Muutenkin on tullut vähän tarpeettoman pitkä tauko tanssimiseen, kun tunnit ovat olleet täynnä ja olen ollut noiden varausten kanssa viime tipassa. Ensiviikosta alkaen tein onneksi jatkuvan varauksen joka keskiviikolle, joten kuntoilu on taattu!

28 lokakuuta 2010

Pukujuhlat

Halloween on ehkä paras juhla vuodessa! Koska muulloin aikuinen ihminen saisi näin leikkiä lasta ja pukeutua joksikin muuksi kuin itsekseen?
Omien halloween pukujeni suunnittelu alkoi jo elokuussa. Ja tänä vuonna olenkin melko näyttävä! Saan siis pukeutua kolmeen eri pukuun neljiin juhliin. Ensimmäiset juhlat ovat huomenna, toiseksi on lastenjuhlat lauantaina päivällä, lauantai iltana kolmansiin juhliin ja vielä ensiviikon lauantaina neljännet juhlat, johon kyllä aion pukeutua sanoin kuin juhliin nro. 3. Ja pukuja on 3 sillä kaikki juhlat ovat niin omansa laisia, ettei yhdellä puvulla selviä. Ensimmäiset juhlat ovat illalla, ja aikaisemmin joudun samoissa vaatteissa olemaan toisaalla, joten kauhean naamiaismaista en voi pukea. Pienillä asusteilla ja meikin muutoksella saan siitä kuitenkin naamiaisasun. Lastenjuhliin en laita asua nro. 1 sillä lasten kanssa ei voi leikkiä korsetissa. Mukavuus ja ei-niin-seksikäs on siis juhlien teema, en halua 5-vuotiaan tytön juhlissa näyttää samalta kuin baarissa. Kolmansiin juhliin taas aion pukeutua niin näyttävästi kuin suinkin, puku on myös hyvin hyvin epäkäytännöllinen (pitkä helma, suuri kampaus, näyttävä meikki) joten en sitä voi aikaisempiin juhliin pukea. Näyttävyyden takia puen sen myös ensiviikolla kun järjestän pyhäinpäivännaamiaiset ystäville.
Jännä kuitenkin, että kaikki asut koostuvat niistä vaatteista, mitä minulla oli jo valmiiksi vaatekaapissani. Mitään en ole ostanut uutta, joitakin asusteita olen toki askarrellut. Tarkoituksella jätän myös mainitsematta pukujeni aiheet, sillä ne ovat varjeltuja valtionsalaisuuksia. Haluan yllättää ihmisiä! Ehkä myöhemmin laitan jotain kuvamateriaalia.

27 lokakuuta 2010

Laukku

Tänään se minut kohtasi, tänään se tapahtui! Löysin sen vihdoin, rakkaani. Sen täydellisen laukun! Eikä se edes vienyt minua vararikkoon. Ainoa, miksi tunnen tällä hetkellä tunnontuskia on se, että laukkuja minulla on jo ennestäänkin lukemattomat määrät. Siispä ratkaisu: huuto.net! Siellä nyt siis myyn joitakin minulle turhiksi käyneitä, mutta ah - niin kauniita - laukkuja ja hameita. (Linkki)
Nyt siis on edessä seuraava dilemma: miten tuunaan tästä ihastuksesta itseni näköisen? Olen miettinyt pääni puhki. Niittejä? Rusetti? Satiininauhaa? Ruusukkeita? Mit..?
Niittejä kokeilin, hieman huono kuva, mutta menkööt. Kaipaan mielipiteitä!! Kuvassa olevat rottaniitit eivät siis vielä ole kiinni laukussa, asettelin ne vain tuohon päälle kuvan ottoa varten. Hömhöhhäh...

26 lokakuuta 2010

Sittenkin jotakin

Sainpas tänään jotain aikaiseksi! Aamu näytti kyllä pahalta.. Väsytti kovin ja vain muutaman tunnin yöunet takana. Eilinenkin meni oikeastaan lusmuillen. Tehden ei-mitään. Tänään olen sentään jo käynyt koiran ja ystävän kanssa koirapuistossa, pyykännyt ja täyttänyt tiskikoneen. Ei ihan harakoilla ole tämäkin päivä. (ja ei, en laske koulussa käymistä tekemiseksi)
Olen muutenkin sellainen ihminen, että en oikein saa omatoimisesti aikaan mitään. Itsenäiset työt tai kurssit ovat pahin painajaiseni, ja nyt pitäisi vielä opinnäytetyökin jostain taikoa. Kaikki jää viime tippaan ja työtä ei tule tehtyä ellei sillä ole deadlineä. Vaikka tekeminen olisi ihan mieluisaa, kuten lenkkeily tai elokuvan katselu, en vain osaa aloittaa, ellei joku ole potkimassa takamuksiin vauhtia. Jään vain olla möllöttämään ja päivät kulkevat minusta ohi. Ihme että saan edes kirjoitettua.
Tällä viikolla on muutenkin ollut huonoja päiviä. Auringosta ei tietoakaan, keli harmaa ja kolea, maa ruskea tai musta. Siellä täällä pieniä länttejä likaista loskaa ja tietenkin aina astun siihen kadun ainoaan lätäkköön ja kastelen kenkäni. Otan kaiketi liikaa inspiraatiota ympäristöstäni. Jos olen iloisten ihmisten seurassa, olen iloinen. Jos ulkona on raikas ja kaunis sää, olen iloinen. Jos olen yksin, olen tylsistynyt. Jos ulkona on harmaa keli ja ympärilläni tylsistyneitä ihmisiä, olen surullinen.
Onneksi tänään tulee televisiosta NCIS.

25 lokakuuta 2010

Kuduksia

Olen innokas kutoja. Kudon aina. Jokin työ on aina mukana matkassa. Ajattelin laittaa pari viimeisintä ihan kuvina tänne teille.
Tässä kaulahuivi, kudottu mohairlangasta.  Hieman vielä parempaa kuvaa huivin kuvioinnista:
  
Tein siskolleni viime talvena pitkävartiset sormikkaat Novitan syksy -langasta ja nyt hän sitten toivoi samasta langasta pitkävartiset sukat. Lankaa ei tietenkään oikein enää löytynyt mistään, mutta sattuipa somasti, että huuto.netissä yhdellä immeisellä oli samaa lankaa myynnissä. Toinen sukka on jo valmis ja toisen juuri aloitin!
Taustalla näkyykin meidän imuri, olen siis taas todistettavasti siivonnut.
Olen myös oppinut pitämään bambu -puikoista. Alkuun olin niiden kanssa ihan hätää kärsimässä, pelkäsin koko ajan, että rikon ne. Minulla kun on tapana tehdä ehkä hieman liian kireää neuletta. Nyt onkin ollut hyvä syy rentouttaa sormet kutoessa, jotta en vain noita kalliita rikkoisi, niveleni ainakin ovat kiittäneet tästä rentoudesta!

11 lokakuuta 2010

Ensimmäinen

Hei immeiset! Tässä ensimmäinen postaukseni tälle sivustolle. Jos vaikka jatkaisin bloggaamista pidempäänkin. :)

Olen siis parikymppinen tyttönen, jota kiinnostaa käsityöt, kauniit käyttöesineet (kuten kengät) ja eläminen noin yleensä. En kauheasti välitä siitä, mikä on normaalia elämää. Elän kuten haluan. Jos on töitä, teen töitä, jos ei huvita niin en tee (toki talous antaa omat rajoitteensa, mutta...). En myöskään välitä, mikä on ihmisen normaali unirytmi, tai paljonko ihmisen tulee normaalisti saada unta yössä. Herään silloin kun tarvitsee (eli vapaapäivinä myöhään) ja menen silloin nukkumaan kuin siltä tuntuu. Pidän yövuorojen tekemisestä, sillä laiskat ja hitaat aamut ovat parasta mitä tiedän.

Asun avoliitossa, olen asunut jo melkein kolme vuotta (eli n. 2 vuotta, 11 kuukautta ja kaksi viikkoa). Haluan perinteisen kosinnan, jossa mies polvistuu naisen eteen ja pyytää tätä vaimokseen. Ja nimenomaan kihlaus on mielestäni lupaus avioliitosta. En arvosta ns. ikuisuuskihloja, mielestäni kihlaus on se, kun päätetään hääpäivä tai aloitetaan muuten häiden suunnittelu. Olen vanhanaikainen.

Suuri unelmani olisi omistaa omakotitalo suurella pihalla, muutama suurikokoinen koira ja nopea auto.

Tällä hetkellä minulla on keskeneräisenä ainakin 5 kudusta. Siskolle pitäisi tehdä pitkävartiset villasukat, mutta ne odottavat vielä huuto.netistä lankaa. Ystävälle teen joululahjaksi säärystimet, joiden vuoksi pitäisi purkaa yhdestä toisesta keskeneräisestä työstä hieman mustaa 7 veljestä. Itselleni teen kaulahuivia, mutta koska siitäkin loppui lanka kesken (nyt olen jo ostanut sitä lisää) aloitin kaarrokereunaisen tunikan. Lisäksi mukana kulkee näiden lisäksi vielä joku "pikkuneule" (sukat, säärystimet, pipö, lapaset yms.) jotta tylsät hetket koulussa ja bussissa taittuisivat nopeammin.
Kuvamateriaalia töistäni tulee heti, kun saan kamerani kuntoon!