14 huhtikuuta 2013

Muokkailin vähän taas ulkonäköä, palaute on tervetullutta. Meniko liian sekavan näköiseksi? Liian tumma?

Otsikkon ulkonäköön en ole ollenkaan tyytyväinen, se tulee vielä muuttumaan.

Pvä 19: Lempijuomani ja -ruokani

Olen taas ollut koko viikonlopun niin pahalla päällä, että ajattelin tälläisen positiivisiin ajatuksiin suuntautuvan kirjoittamisen helpottavan. Sitten näin tämän aiheen ruuasta ja juomasta. Voihan kyrsä... LAME!!!

Noh, ensinnäkin aiheesta tekee tylsän se, että en pidä kokkaamisesta. Arkena syöminen on vähän sellaista survival tyyppistä "kunhan nälkä lähtee" ajattelua. Joskus kun jaksan jotain ruokaa tehdä, teen sen sitten huolella ja käytän ihan oikeasti hyviä aineksia, jolloin siitä tulee yleensä hyvääkin. Silloin nautin siitä ruuasta. Esimerkiksi jokun aikaa sitten tein maailman parasta kasvissosekeittoa. Siihen tuli muutama porkkana, pari perunaa, kukka- ja parsakaalia, kolmen juuston ruokakermaa ja mausteeksi pippuria ja suolaa. Ruuan kanssa vielä paistovalmista patonkia ja ystävien seura, niin avot. Mutta ei se silti tee kasviskeitosta lempiruokaani, tuo tietty kasviskeitto vain oli ihan parasta ikinä.

Olen myös syönyt suussasulavaa täytepastaa ravintolassa, mutta useimmat valmiiksi täytetyt pastatyynyt, joita kaupat myyvät, ovat ihan kamalia. Tykkään suklaasta, mutta eihän se ole lempiruoka. Leivon melko usein erillaisia leivonnaisia, joista suurin osa on hyviä, mutta en minä silti välttämättä tykkää kaikista muiden tekemistä leivonnaisista, vaikka samalla ohjeella olisi tehty. Minulla ei siis ole lempiruokaa, on vain erityisen onnistuneita ruokia ja joskus vähän vähemmän onnistuneita.

Juomat taas ovat huomattavasti helpompi asia. Pidän maidosta, sen mausta ja monikäyttöisyydestä. Juon melko usein kaakaota (ehdottomasti maitoon tehtynä! Vesi kaakaot on kamalan makuisia) ja kahvia (maidolla, ei sokeria). Ehkä siis lempi juomani on maito, ja kaikki ne, mihin sitä käytän?

Seuraavassa tekstissä ehkä esittelen taas jotain valmista. Kauheasti olen taas tehnyt kaikkia pieniä töitä, mutta kuvauspuolen inspiraatio on ihan hakusessa.

10 huhtikuuta 2013

Lempi muistoni

Lapsuusajan muistoistani olen läpissyt jo ummet ja lammet, joten niitä ei nyt varmaan tarvitse tähän enää toistaa. Keskityn nyt lähinnä enemmän aikuiselämäni muistoihin.

Niistä yksi parhaista on varmasti tuohon turjakkeeseen törmääminen erään Diablon keikan jälkeen. Hyvänä kakkosena tulee muisto kuopio rockista muutama vuosi (voi apua, siitä on jo yli 3 vuotta!) takaperin. Lavalla oli monta hyvää muusikkoa, ilma oli hyvä, vaikkakin toisena päivänä melko viileä. Alkoholia hivenen ja erikoisia tapahtumia sitäkin enemmän. Tämä on se minun "näitä tarinoita sitten vanhana muistellaan kiikkustuolissa" -reissu. Hyviä muistoja on myös Provinssirockista, jossa olen aikanani ollut kolmena peräkkäisenä kesänä töissä (muistaakseni -05, -06 ja -07).

Muisto, jota vaalin lämpimällä sydämellä, on kotimatka Monan haku reissulta. Kun toinen oli niin pieni, ettei pienen pösön ikkunasta nähnyt pihalle - ei vaikka nousi repun päälle makaamaan. Yhtään se ei vinkunut tai vikissyt, oli vain utelias, että mihin nyt mennään. Se hullu luotti meihin heti alusta lähtien, että me pidämme siitä huolen. Nytkin kostuu silmät kun tätä muistelen.

Näiden hyvien muistojen lisäksi elämääni mahtuu paljon ei ehkä niin hyviä, mutta sitäkin opettavaisempia muistoja. Muistoja, joita en ikinä halua unohtaa. Muistoja, jotka ovat kasvattaneet minua ihmisenä enemmän kuin yksikään kouluvuosi. Näin jälkeenpäin nekin muistot tulee luokiteltua tuonne hyviin asioihin, vaikka itse tapahtumina ne eivät niin hyviä olleetkaan.

03 huhtikuuta 2013

Pvä 17: Suosikki syntymäpäväni

Noh, 3.12. eli omani, tietenkin!

Joo-o, ollaan taas vähän näsäviisaita. Minulla ei ole mitään yhtä tiettyä spesiaalia synttäriä, jota muistelisin vielä vuosien takaa. Viime vuonna siskoni hommasi minulle kyllä parhaan synttärilahjan! Pääsin hänen luokseen lentäen ja kävimme katsomassa Rob Zombieta. Oli ihan mahtis reissu kaiken kaikkiaan.
Muiden syntymäpäiviä onkin sitten muistissa useita, hyvällä tavalla mieleenpainuvia. Uroksen kavereiden kolmikymppisiä käytiin juhlimassa pari vuotta sitten Liettuassa ja Latviassa, molemmat reissut oli hauskoja ja sankaritkin iloisesti yllättyneitä. Pari viikkoa sitten järkättiin minun kaverilleni perinteiset ylläripylläri synttäribailut, joiden toteutus onnistui viimeistä piirtoa myöden täydellisesti. Ja hauskaa oli iltamyöhään. Minusta suunnittelu on osa juhlaa, ja nimenomaan yllätysten suunnittelu ja salaisuuksien pitäminen on osa hupia, joten nämä tälläiset ovat hyvin jääneet mieleen.

Ja nyt asiasta kukkaruukkuun - eikö kukaan tosiaan halua yhtäkään hyvää mieltä? Vasta kaksi on ilmoittautunut hyvänmielenhaasteeseen tässä postauksessa! Tuo haasteen jatkaminen on vain lämmin suositus, jos pelkää paineita. Ja hommalla ei ole deadlineä, joten siitäkään ei nyt tarvitse ressata!

01 huhtikuuta 2013

Vaihdoin toisiin maisemiin

...Ja nyt olen taas kotosalla. Viikko (ja vähän reilu) tuli vietettyä ystävien, kummipojan, kummipojan pikkuveljen ja poikien isän sekä oman avokin kanssa. Aiheena oli kummipojan ja tämän äidin syntymäpäivät, ne kun ovat sijoittuneet seitsemän päivän erolla. Tähän viikkoon kuului itkua ja huutoa, mutta myös naurua ja uusia sanoja. Neuloinkin aika paljon reilussa viikossa, eikä kaikesta edes tullut kuvaa otettua. Muutamasta kuitenkin.
Kummipojalle jo aiemmin valmistunut slipoveri
Viikon aikana valmistuneet tökalusukat
Lisäksi neuloin poikien äidille pitkävartiset raitasukat, toisen sukan vaaleanpunaisella ja vihreällä, toisen kirkkaanpunaisella ja vaaleanvihreällä. Toiselle ystävälleni neuloin aaltoraidallisen kaulahuivin, sillä hän oli jättänyt oman huivinsa kotiin ja vielä ei kuitenkaan pohjanmaalla tarjennut kulkea ilman. Tämä viikko onkin alkanut raivokkaalla koomailulla ja pyykkien pesulla. Omituista olla taas hiljaisessa asunnossa, kun ehti jo tottua kahden alle 2-vuotiaan, 2 koiran, 3 kissan ja 5 aikuisen mekkalointiin.