surku ja murhe

Vaikka on kevät ja aurinkoa on enemmän, on mieleni ollut viime aikoina synkempi kuin pitkään aikaan. En tiedä mitä elämälläni tekisin tai mitä siltä haluaisin. Keväät ovat minulla aina sitä aikaa, kun kaikki voimat on jo käytetty ja vielä pitäisi hetki jaksaa. Paitsi tämä kevät. Olen saanut levättyä rauhassa koko talven, joten nyt en ole väsynyt. Nyt olen vain hukassa.

Opinnot eivät oikein luista, en oikeastaan haluakaan tuosta alasta ammattia. Eikä tuo ammattikorkeakoulu oikein tunnu olevan minulle se juttu. Olen ehkä liian tyhmä sinne, en vain osaa tai ymmärrä. Opinnäytetyöhön se näköjään kaatuu. Ammattikouluun haluaisin, mutta tulevaisuus pelottaa. Onko minulla tulevaisuudessa työpaikka? Onko minulla sellainen työ, jossa voisi edes tienata enemmän kuin minimin?

Yritin piristää itseäni ja aloitin kirkkaista väreistä tilkkupeiton kaverin pienimmäiselle. Ei sekään tunnu auttavan.