KYH 2011

Minäkin hullu. Keskeneräisiä kutimia on kesken vaikka muille jakaa ja sitten osallistun vapaaehtoisesti 26 uuden työn tekemiseen. Huhhuh.
Kyseisen tempauksen ideana on siis aloittaa kesäkuun 1.-26. päivä 26 uutta projektia ja saada (tai ainakin kovasti yrittää saada) ne kaikki valmiiksi heinäkuun loppuun mennessä. Saas nähä kuis plikan käypi.
Suunnitelmissa on siis ainakin:

1. Jussi kuvioinen korvaläppäpipo
2. vihreät pitkät sukat
3. tiskirätti (kertaa äx)
4. ruusuja koristukseksi pipoihin ja lapasiin
5. lapaset (ehkä jopa useampi pari)
6. Baretti kivalla palmikkokukalla
7. pienen koiran paita (myyntiin?)
8. muutama lyhythihainen bolero/hihatinhärpäle
9. huppumallinen menninkäispipa
10. pitsikaulus
11. unimaski
12. sukkanauhat
13. pari voodoo nukkea
14. lohikäärme/gargoil amigurumi
15. pitsikukkabaretti
16. kissakorvainen pipa
17. Jack Skelington nukke
18. pikkulaukku (muutama)

Tässä vähän alkua :) Eikun puikot ja koukut tanaan ja taistoon!

voi vessanovenkahva

Koirani järjesti minulle yllätyksen. Se oli oksennellut toissa yönä pitkin olohuonetta ja oksennuksessa näkyi mukana verisiä hyytymiä. Pelästyin ehkä pahemmin kuin koskaan! Soitin Kullalleni paniikkipuhelun töihin, ja tämäkin sai lähes slaagin. Lähti heti kotiin ja minä aloin soittokierroksen eri eläinlääkäriasemille, että missä olisi aikaa vapaana. Kangasalan kunnallisen eläinlääkärin ystävällinen puhelinimmeinen ohjasi minut soittamaan Suoraman eläinlääkäriasemalle. Sieltä saimme heti ajan. Mukana kotiin tuli väsynyt koira ja kasa lääkkeitä. Nyt koiraa ruokitaan kolmesti päivässä helposti sulavalla ruualla ja neljästi päivässä annetaan lääkettä. On lääkettä pahoinvointiin, nestetasapainon häiriöihin, vatsaa suojaavaa lääkettä ja närästyslääkettä. Toivottavasti tällä kertaa selviämme pelkällä säikähdyksellä! Onneksi koira nyt näyttää jo joitakin paranemisen merkkejä. Eilen illalla se jo toi taas lelun sohvalle viereeni ja pyysi heittämään sitä. En vielä uskaltanut heittää, sillä aikaisemmin samana päivänä nopeat liikkeellelähdöt saivat koiran oksentamaan.

Ja sitten taas kutomisia... Sain nyt sen kesäisemmän puuvillahuivin valmiiksi. Sain myös hyvin käytettyä jämälankojani siihen. Aloitin huivin Novitan kotiväellä, jatkoin siihen yhden kerän jotain halvempaa vastaavaa lankaa, jonka olen joskus lankamaailmasta ostanut ja loppureunaan jouduin käyttämään vielä hieman Novitan Bambua, kun ei edellinen kerä riittänytkään ihan loppuun asti. Tältä se nyt näyttää:

Neulontataivas

Söderat, joista puuttuu vielä punainen satiininauha

Taas on tullut neulottua vaikka mitä. Kotiväestä olen neulonut jo melkein yhden huivin valmiiksi viikossa, södera-sukat ovat viimeinkin valmiit, häälahjasukat miehen ystäväpariskunnalle on aloitettu ja toisenkin parin häälahja edistyy. Aloitin myös oman ohjeen kirjoittamisen: teen seiskaveikasta konttineuleiset sukat. Alku on ainakin lupaava! Kuvia en ole mistään jaksanut ottaa...
Tämän lisäksi täällä on innolla jännätty suomen menestystä jääkiekon ämmämmissä. Go leijonat go! En yleensä ole kovinkaan innokas penkkiurheilija, mutta tänä vuonna kiekko voittaa viisut, ehdottomasti! En edes ole kuullut suomen (tai kenenkään muunkaan) 2011 viisua. Jäi katsomatta.
Ja pikkuinen Mona-neiti täytti 13. päivä täydet 4 vuotta. Tapahtumaa juhlimme aloittamalla matokuurin ja tilaamalla kennelyskä rokotusajan eläinlääkärille. Ja pääsi Mona koirapuistoonkin ottamaan mutakylpyjä.

Riika

Huhhuh, tulipahan selvittyä! Viime viikonloppu kului kauniissa Riikassa Kultani kaverin kolmikymppisillä. Tässä vähän kuvia kauniista vanhastakaupungista!
Ylimmät kaksi kuvaa ovat hotellihuoneen ikkunasta kuvattuja:



paikallista katunäkymää



Tuolla käytiin!

Ihan vain päivitys



Joukahainen ruokailemassa



Nonniin. Päivitetään elämistä täällä :) Viikonloppuna meille siis kotiutui kaksi tarantellaa ja yksi viljakäärme. Päätimme ottaa kärmeksen sieltä, mistä kävimme sitä katsomassa. -10 syntynyt motley stripe ja jotain muuta siinä värissä. En niin tarkkaan kiinnitä siihen huomiota, kunhan vain on toimiva yksilö! Nyt kaikki ötöt ovat ainakin kertaalleen syöneet, Joukahaisen (joksi viljiksen nimesin) syöminenkin on moitteetonta. Heti kävi kiinni saaliiseen ja söi kuin nälkäinen lapsi. Seuraava jännitys koskeekin sitten kaikkien ötöjen seuraavaa nahanluontia.

Ja olen minä saanut käsityörintamallakin aikaiseksi! Amor niminen keväthuivi valmistui vihdoin ja viimein. Tosin hieman myöhässä, mutta ehkä tänäkin keväänä vielä kaulaani haluan huivin kietoa. Yläkuvassa huivi vielä pingottamaton, kuvassa sivulla näkee kuvion paremmin. Hieman ehkä petyin omaan lankavalintaani, mutta sitä nyt sattui kaapista löytymään. Huivin kuvio kun pääsisi paljon paremmin kaipaamaansa arvostukseen yksivärisestä langasta toteutettuna. Ohje on napattu neulelehti Ullasta (taas). Huivia oli kyllä mukava kutoa, mutta jotenkin en nyt vain syty tähän. Sillä minulla varmaan menikin niin pirun kauan saada se valmiiksi. Nyt siis (aktiivisesti) työn alla vielä ystävän häälahja, valkoiset Södera sukat ja villatakki. Villasukatkin ovat jo edenneet siihen vaiheeseen, että pian alan tekemään sukan nro. 2 kantapäätä. Villatakista taas puuttuu enää hihat, mutta jotenkin olen jo siihenkin ehtinyt kyllästyä. Villatakki toteutuu Novitan Rose Mohairista, joten eivät nämä lämpimät säät ainakaan motivoi sen kutomiseen! Ehkä ensi syksynä otan sen esiin seuraavan kerran.

Seuraavaksi minua himottaisi toteuttaa jokin puuvillainen huivi, joka kävisi kylmiin kesäaamuihin. En vain ole vielä löytänyt sopivaa mallia. Huivi tulee olemaan yksivärisestä Kotiväestä ja sen pitäisi olla lähes pelkkää pitsineuletta ja kolmion mallinen. Ehkä jopa kokeilen tehdä jotain omastapäästäni (!). Saa nähdä mitä siitäkin tulee...

Loppuun vielä kevennykseksi kuva vauvastani, joka on niin iloinen kirkkaanvärisestä pallostaan, että nukkuukin kyseinen pallo suussaan!

Acanthoscurria geniculata

Meille tulee taas vauvoja! Kultani ostaa kaksi valkopolvi tarantula-pikkuista, haemme ne lauantaina kotiin.
Oheisessa kuvassa kyseisen lajin edustaja aikuisena. Meille tulevat hämyhäkit ovat vielä pikkariikkisiä, noin euron kolikon kokoisia. Aikuisena hämähäkki on kahden kämmenen kokoinen, eli ihan riittävän iso!
Laji ei ole onneksi kovinkaan myrkyllinen, mutta pirun agressiivinen ja ampuu karvojaan, jotka tekevät hyvin hyvin ikävää osuessaan. En siis haluaisi välttämättä kokeilla, jos ei ole ihan pakko. Meillä on myös suunnitteilla käärmeksen hankinta. Kullallani on aikaisemmin ollut kärmes, mutta minulle tuleva olisi ensimmäinen, joten olemme suunnitelleet viljistä. Tämä olisi kuitenkin kohtalaisen vähään tyytyvä ja helppo hoitoinen, eikä vaadi ihan järkyttävän suurta terraa. Yhtä kultani vanhaa terraariota olen koittanut suunnitella valmiiksi, jos jostan tulee vastaan sellainen kiva yksilö, niin sille olisi sitten paikka valmiina. Ehdoton Kultani suosikki käärme on kuitenkin Brasilialainen sateenkaariboa, joka varmasti tulee meille jossakin vaiheessa. Kyseinen boa on kuitenkin melko vaativa olosuhteiden puolesta, joten saa nyt nähdä uskaltaako sellaisen ihan vielä ottaa.
Että tälläistä tällä kertaa :)

Flunssa-aallon viemää

Kultani on ollut nyt viikon kipeänä. Diagnoosina Influenssa-B. Onneksi olen itsekin ollut kotosalla, jotta olen häntä pystynyt hoivaamaan. Viime lauantaina flunssa sitten tarttui minuunkin ja olen siitä lähtien ollut lähinä vuoteen oma. Tuntuu, että pahenee vain.
Tässä kipeänä ollessa tulee mietittyä kaikenmoisia asioita. Tulee katsottua ehkä kaikki ohjelmat nauhalta, mitä on aiemmin nauhoittanut ja "ei ikinä saanut aikaiseksi katsoa". Tulee maattua, nukuttua ja ihan vain oltua ihan urakalla. Kilokaupalla varmasti kutoisinkin, jos nenäni vuotaisi yhtään vähemmän. Nyt tilanne on se, että aina kun saa puikot käsiinsä, pitää jo niistää. Kun sitten saa sen niisto-rasvaus-putsaus -rituaalinsa tehtyä ja yhden silmukan kudotuksi pitää kaikki aloittaa alusta. Pitää taas niistää, rasvata nenänsä ja puhdistaa sormensa rasvasta, ettei se takerru lankaan. Parhaassa tapauksessa tätä tehdessä on se yksi neulottu silmukkakin jo ehtinyt pudota ja kun sen saa jotenkin puikolle takaisin pitää taas niistää. Yksi askel eteen ja kaksi taakse. Kutominen käy kuin tanssi, joten antaa olla. Eihän kipeänä saa urheilla.
Tällä kertaa onneksi sentään kutominen luonnistuisi nivelten puolesta. Yleensä vähänkään kuumeisena tai flunssaisena minulla kipeytyy kaikki nivelet, hyvä kun kävelemään pääsee. Toivottavasti tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että vanhempana minulla olisi taipumusta nivelten tulehtumiseen, reuma olisi ehkä pahin kirous tälläiselle himokutojalle!
Eilen illalla viimeinkin keksin jotain, mikä helpottaa oloa. En ole vähään aikaan saanut nukuttua, sillä öitäni rytmittää painajaiset ja niistorituaalit. Viimeyö oli poikkeus. Keksin hieroa Vick's voidetta ranteisiini ja peukaloiden juuriin ja nukkua siten, että kädet ovat lähellä kasvoja. Pysyi nenäkin auki! Jopa nenänpäähän hierottu Vick's auttaa, mutta nenän alle en sitä suosittele hieromaan, varsinkaan jos iho on jo niistämisestä hellänä. Se sattuu, älkää kokeilko. Itsehän en näin blondi ollut, että kyseistä olisin kokeillut. Vanhemmat tytöt kertoivat. *köh*
Koittakaahan ihmiset pysyä terveinä. Tämä sairastelu alkaa jo ärsyttämään.