Pitkävartisia sukkia

Rakastan pitkävartisia sukkia! Olen tehnyt niitä jo vaikka kuinka monet ja tahti vain jatkuu. Niistä ei vain saa kyllikseen ja ne ovat mitä mainioimmat hameiden kanssa käytettynä.
Ensimmäiset tein vuonna 2008 tai 2009, pinkkimustat Nallesukat. Niitä olen käyttänyt ehkä eniten. Ohjeen otin Suuresta Käsityölehdestä hieman muokaten omiin töppöjalkoihini soveltaen.

Mustavihreät 7-veljestä sukat ja pinkkimustat Nalle sukat

Samassa kuvassa myös mustavihreät sukat 7-veljeksestä. Nämä kudoin viime syksynä, kun kaipasin hieman paksumpia sukkia ja minulla sattui olemaan jämäkerä omenanvihreää seiskaveikkaa, jolle en keksinyt oikein mitään käyttöä. En edes muista miksi olin alunperin koko kerän hankkinut, kaiketi ihastuin vain väriin :D Väri on luonnossa vihreämpi kuin kuvassa, salama haalistaa jonkun verran.
Myös lähes kaikki Nallen kirjolangat on tullut testattua pitkiin sukkiin. Ystävälleni olen tehnyt Nallen Talvilangasta sukat polvenyli, sisarelleni syksylankaiset polvisukat, äidilleni tein prinsessasukat ruusu nimisestä langasta. Ikävä kyllä näistä en ole ottanut kuvia.
Itselläni oli jossain vaiheessa sininen kausi, joten kudoin Nallen mustikkalangasta itselleni polvisukat. Harmikseni niistä tuli vähän liian lyhyet jalkaterästä, joten ne ovat lähes jääneet käyttämättä kun en niitä jaksanut enää purkaakaan. Ehkä vielä joku päivä!


Siniset Nalle sukat ja violetit Tico Tico sukat

Viime keväänä aloinkin sitten kaivata vähän kevyempiä sukkia ja Novitalta tuli aivan ihana uutuuslanka Tico Tico, jonka vihreään sävyyn ihastuin täysin! Suuressa Käsityölehdessä oli jälleen pitkävartisten sukkien ohje, tällä kertaa tarkoitettuna Noron langoille. Noro on minulle aivan liian kallis, joten toteutin sukan Tico Ticolla. Ensimmäisistä sukista tuli minulle liian isot, joten päätin kokeilla uudestaan violetilla lankavaihtoehdolla. Niistä tuli hyvät ja tutustuin paremmin tiimalasikantapään saloihin. Vihreät sukat löysivät onneksi sopivankokoiset jalat itselleen erään ystäväni luota ja palvelevat siellä nyt kevätsukkina.
Kun olin kutonut monet värikkäät sukat aloin kaivata ihan perus pitkävartisia sukkia, jotka sopisivat kaikkiin vaatteisiini. Toisinsanoen tarvitsin perus mustat sukat. Taas kerran Nalle on ystävä ja tarjosi minulle langat. Sukkien "juju" on se, että normaalin joustimen sijaan kudoin sukkiin ainaoikein resorin, joka on takaa auki. Resorin alapuolelle tein reikäkujan, joten voin aina asuvalinnan mukaan pujottaa sinne satiininauhan ja rusetti jää takaa nätisti näkyviin resorin halkiosta. Sukat ovat sen pituiset, että lämpimimmillä keleillä voi resoria pitää taitettuna, mutta kylmillä keleillä sen voi helposti nostaa polven päälle suojaamaan vammautuneita polviani.

Mustat Nalle sukat

En jaksa ottaa yksityiskohta kuvia taitteista, mutta ne ovat hyvin saman tyyliset kuin merirosvoilla on saappaissaan.
Seuraavana sukkaprojektina toteutan jo pitkään odottamassas olleet Södera sukat. Ohjeen löysin jo kauan sitten sattumalta eräästä käsityöblogista ja rakastuin heti herkkään pitsikuvioon. Alunperin ohje on tarkoitettu puuvillaisesta kotiväki langasta toteutetuksi, mutta itse teen ne nyt valkoisesta Nallesta. Inspiraatio sukkiin tulee koulutyttöjen uniformusta, jossa valkoiset polvisukat on sidottuna näteillä ruseteilla. Itse teen sukkiin pienen jujun - teen niistä zombiversion! Valmiit sukat aion siis sotkea punaisella kangasvärillä, jotta näyttää siltä kuin olisin kävellyt verilammikossa ja leikkinyt siinä kuten lapset leikkivät kuralätäköissä.

Södera sukat alkutekijöissään

Nämä ovat myös ensimmäiset pitkävartiset sukat, jotka aloitan kutomaan kärjestä.
Vielä pitäisi toteuttaa ainakin yhdet kauniit palmikkosukat, todennäköisesti mustasta langasta.

Käsityö uutisia

Nyt on Kultaseni hevitumput valmiina, sopivasti lauantaisia syntymäpäiviä varten :)
Ylimmäinen pääkallo meni vähän pieleen, kun unohdin tehdä sille suupielet! Ohje otettu täältä hevitumpuiksi muokaten. Myös peukaloa muokkasin. En esteettisyyden takia pidä tuollalailla suoraan ommelluista peukaloista, minulla kun on pakkomielle tehdä aina kiilapeukalo. Hieman joutui miettimään asetteluja, mutta yhdellä purkamisella selvittiin!

Kuva BookPlus kirjamaailman sivuilta

Löysin myös aarteen kirjakaupasta, amigurumi -kirjan! Eikä siinä ole mitään tavallisia maskotteja, vaan kauhu maskotteja!
Nyt on valmiina jo Cthulhu, viikatemies, pikkupiru ja pieni silinteri kuolleidenpäivän nukelle. Kuvia otan, kun pieni kuoleman armeijani vähän vielä kasvaa! Maskotit ovat mukavaa tekemistä, yhdessä illassa niitä valmistuu useampi ja ne ovat varsin monikäyttöisiä. Autoon ajattelin koristeeksi virkata pienen Hitlerin, kännykkään laitan roikkumaan viikatemiehen toteutettuna ohuemmasta langasta (= todella pieni) ja kultani pyysi pientä ninja-avaimenperää. Ajattelin myös tämän vuoden naamakirja haasteeseen vastata näillä, pienillä ylisöpöillä hirviöillä, jotka todennäköisesti muokkaan avaimenperä muotoon. Tokihan ne silloin saa esimerkiksi laukkuunsa roikkumaan.

kirjoneule

Osaan sittenkin kutoa kirjoneuletta! Olen pitkään jo ajatellut, että kirjoneuleet eivät ole minun juttuni. Nyt päätin kuitenkin taas kokeilla, kun säärystimien teon jälkeen minulle jäi melko paljon ihanan värikästä Novitan Tico-tico -lankaa punaisen sävyissä. Pohjaväriksi valitsin mustan nallen ja ohje löytyi ullan arkistosta, egyptiläislapaset. Lopputulokseen olen varsin tyytyväinen, vaikka virheitäkin tuli tehtyä.

Kuva ei ehkä ole taas maailman paras, mutta kyllä siitä nyt vähän saa selvää :)
Seuraavaksi työn alla onkin Kullalleni pääkallokuvioiset hevitumput, joissa etusormi ja pikkurilli neulotaan kuten sormikkaissa, joten hevimerkin näyttö onnistuu. Katsoo nyt, mitä siitäkin tulee!

Uusi vauva

Meille tuli uusi vauva. Kultani osti uuden auton. Tai no, vuoden 2003 mallin. Smart. Enpä ole toista noin pientä autoa ajanut! Hauskahan se on kuin mikä. Pieni ja pyöreä, kuten omistajansakin. Nimesin sen Jepeksi. Yleensä autoille annetaan naisten nimiä, kuten laivoillekin, mutta tuo oli kyllä selkeästi pieni poika. Jeppe.
Innolla odotan, mitä yllättävää kultani seuraavaksi ostaa.

innoistus

Bumerangi, kuva 7th Heavenin kotisivuilta

Tankotanssi ohjaajan mielestä olisin valmis siirtymään aloittelija tasolta tasolle 2. Hui hirvitys! Omasta mielestäni tanssini on vielä melko kehnoa... Notkea olen jos lämmitetty rautakanki lasketaan, voimaa minulla on juuri sen verran, että yksinkertaiset liikkeet onnistuvat. Reidet ovat vielä niin heikot, että esimerkiksi bumerangi ei toimi vielä kunnolla, koska en saa jalkojani pidettyä vaakatasossa. Nilkatkaan ei vielä ojennu kunnolla. Mutta ilmeisesti jotain teen oikein, sillä nyt olisi mahdollisuus kokeilla astetta haastavampia tunteja.
Aloitin tanssimisen elokuussa, eli nyt olen harrastanut 4 kuukautta yhteensä. Välissä oli kuitenkin muutama viikko, jolloin tunnit olivat loppuun varattuja enkä päässyt treeneihin. Hyvä puoli toisen tason tunneissa on, että niihin mahtuu paremmin. Toisaalta olen innoissani, mutta toisaalta olen niin epävarma vielä taidoistani, että en uskalla kokeilla vaikeampaa tasoa. Ehkä sitten keväällä. Nyt menen parantelemaan palaneita "allejani" ja verisiä rakkoja peukaloista... Jalkapöytäänkin ilmaantui mustelma.

Tolppa-apinat valtaavat maailman, ei majavat, oravat tai puutarhatontut

Olen sekopäisellä päällä.

Onneksi tänään pääsen katsomaan tankotanssin alkeis kisoja <3 YO-talolla kisataan siis kahdessa sarjassa: alle vuoden harrastaneiden ja 1-2 vuotta harrastaneiden tolppa-apinoiden sarjat. Ja tiedossa on hyvää seuraa.

Eilen olin tämän kauden toisissa pikkujouluissa. Oli oikein hauska ilta, vaikka lähdinkin aikaisin kotiin. Muutaman uuden ihmisen tapasin ja muutamaan vanhaan tutustuin paremmin. Ja minua ja yhtä ystävääni luultiin seurustelevaksi pariksi ja minua luultiin heppa-tytöksi ulkonäköni perusteella. Noh, olenhan minä ratsastanut yhteensä noin kolme kertaa silloin, kun ikää oli ehkä juuri ja juuri 8 vuotta.

Askartelua

Tänään askartelin itselleni hiuskoristeen. Siitä tuli oikeastaan aikas kiva. Älkää huomioiko kuvan taustaa, kuva otettu vessassa, sillä se on ainoa paikka, jossa sain peilin kautta tähdättyä kameran oikeaan suuntaan!

Tässä vielä ohje:

Tarvitset:
- Pienen kamman
- Palan PVC:tä (n. 15x15cm)
- Huntutylliä (n. 40x25cm)
- Pahvikiekon (läpimitta n. 10cm) esim. kertakäyttölautasen sisus käy hyvin
- Luurankokäden (omani on tiimarista)
- Neulaa, lankaa ja liiman

Tee näin:
1. Leikkaa pahvista haluamasi kokoinen pyöreä palanen, omani on halkaisijaltaan 10 cm.
2. Leikkaa PVC:stä toinen n. 12cm halkaisijaltaan oleva ympyrä ja toinen pahvikiekon kokoinen pyörylä.
3. Liimaa suurempi kangas kappale ensin ja taita pahvin yli tulevat osat nurjalle puolelle. Kiinnita pienempi kappale nurjalle niin, että taitteet peittyvät.
4. Rypytä tyllin toinen pitkä reuna ja ompele siihen luurangon käsi kiinni. Kiinnitä PVC/pahvi alustaan. Kiinnitä samoilla ompeleilla kampa toiselle puolelle alustaa. Varmista että osat tulevat siihen asentoon kuin ne haluat. Varmista käden paikallaan pysyvyys pursottamalla tilkka liimaa vielä sen ja alustan väliin.
5. Tee itsellesi nuttura kampaus, pukeudu kellomekkoon ja korsettiin, ole itsevarma kaunis ja tyrmäävä!